Mieskuoro Sirkat

Einari Kropsu

MUSIIKKINEUVOS EINARI KROPSU OLI MUSIIKKIKULTTUURIN MONIPUOLINEN TOIMIJA JA KEHITTÄJÄ

Johan Einari Kropsu syntyi Haukiputaalla 19.3.1930. Hänen kotitalonsa – Herralan talo – sijaitsee Kiiminkijoen suistoalueella Haukiputaan kirkon vieressä. Sieltä ovat peräisin Einarin elämän tärkeät tekijät: koti, meri ja kirkkomusiikki. Luotsi-isänsä mukana liikkuen hänelle muodostui jo lapsena läheinen suhde mereen. Haukiputaan kirkko tarjosi puolestaan musiikillisesti lahjakkaalla pojalle tilaisuuden lähteä nuorena kirkkomuusikon uralle. Niinpä Einari hoiti jo 14-vuotiaana yksin musiikin kotikirkkonsa jumalanpalveluksessa.

Kodin ja seurakunnan voimakkaasti kannustaessa Einari aloitti vuonna 1946 opintonsa Helsingin kirkkomusiikkiopistossa. Kodin ja ystävien tuki olikin tarpeen, sillä 1940-luvun loppupuolella elettiin vielä pula-aikaa eikä maalaispojan elämä vieraassa kaupungissa ollut helppoa. Einari valmistui kanttori-urkuriksi vuonna 1949. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Nilsiän seurakunnassa. Siellä Einari piti ensikonserttinsa 20-vuotispäivänään 19.3.1950 esiintyen konsertissa laulajana, urkurina ja johtaen lisäksi Nilsiän seurakunnan kirkkokuoroa. Tästä alkoi varsinaisesti Einarin monipuolinen ura konsertoivana taiteilijana, kapellimestarina, kuoronjohtajana, konservatorion opettajana ja vararehtorina sekä säveltäjänä.

Vuonna 1958 Einari siirtyi Kemin työväenopiston musiikinopettajan tehtävästä opiskelemaan Sibelius-Akatemian kapellimestarilinjalle Jussi Jalaksen johdolla. Opiskelun ohella hän toimi Suomen kansallisoopperan kuoronjohtajana vuosina 1958 – 1960 yhteistyössä oppi-isänsä Jussi Jalaksen kanssa. Vuonna 1960 Einari Kropsu suoritti kapellimestarin tutkinnon saaden samalla musiikinjohtajan arvonimen.

Einari Kropsun merkittävä panos Keski-Suomen musiikkielämän toimijana käynnistyi syksyllä 1960, kun hän aloitti työnsä Keski-Suomen Konservatoriossa, missä hän toimi kapellimestarina, vararehtorina ja säveltapailun yliopettajana vuoteen 1990 saakka. Samaan aikaan hän johti useita kuoroja. Pitkäaikaisin yhteistyö Einarilla oli Mieskuoro Sirkkojen kanssa. Sirkkojen kanssa hän teki 25 vuotta jatkuneen johtajakautensa aikana mm. yksitoista konserttimatkaa ulkomaille. Eksoottisin niistä oli esiintyminen 1983 ensimmäisenä länsimaisena mieskuorona Kiinan kansantasavallassa. Einarin ennakkoluulottomuutta osoittaa myös hänen toimimisensa suurten teosten tuojana kuorojen ohjelmistoihin. Luigi Cherubinin Requiem orkesterille ja mieskuorolle aloitti 1966 suurimuotoisten hengellisten teosten sarjan, jotka leimasivat koko Kropsun pitkää johtajauraa. Einarin ja Sirkkojen yhteistyö Jyväskylän kaupunginorkesterin, Jyväskylän Naislaulajien, naiskuoro Vappujen sekä lukuisten tunnettujen laulusolistien kanssa tuotti useita ulkomaillakin esitettyjä suurteoksia. Niistä mainittakoon Jyväskylän lisäksi mm. Helsingin Temppeliaukion kirkossa esitetty Dvorakin Stabat Mater. Kuorojen johtamisen lisäksi Einari Kropsu toimi samanaikaisesti musiikinopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa sekä Jyväskylän kaupunginteatterin kapellimestarina.

Merkittävä osa Einari Kropsun elämäntyötä on hänen toimimisensa oopperataiteen tuomisessa Jyväskylään ja sen vakiinnuttamisessa keskisuomalaiseksi taidemuodoksi. Vaatimattomat ulkoiset esitysolosuhteet eivätkä niukat taloudelliset resurssitkaan sammuttaneet sitä hengen paloa, jolla Einari oopperataidetta käynnisti ja edisti Jyväskylässä. Sirkatkin joutuivat ”oopperakärpäsen” puraisemaksi mistä seurasi lukuisia oopperamusiikin konsertteja yhdessä tunnettujen solistien kanssa. Einari Kropsu oli ahkera ja taitava oopperoiden harjoittaja, korrepetiittori, kuoromestari ja kapellimestari. Pian Jyväskylään muutettuaan hän käynnisti konservatorion oopperatoiminnan. Myöhemmin perustetussa Jyväskylän Oopperayhdistyksessä hän saattoi hallituksen jäsenenä jatkaa tätä toimintaa myös hallinnollisissa tehtävissä. Jyväskylässä esitettiin Einari Kropsun johdolla toista kymmentä täysimittaista oopperaa. Myös Einari Kropsun laaja sävellystyö ansaitsee maininnan.

Einari Kropsu on palkittu elämäntyöstään lukuisilla eri kuorojen ja Sulasolin kunniamerkeillä ja standaareilla. Musiikkineuvoksen arvon hän sai vuonna 1980.

Einari Kropsun elämä päättyi 24.2.2017. Häntä jäivät kaipaamaan Kaarina-vaimo sekä pojat: Eero perheineen ja isänsä jalanjälkiä seuraava Saksassa oopperakapellimestarina toimiva Kari. Heidän lisäkseen Einaria kaipaavat laaja sukulaisten sekä ystävien joukko.

Jukka Koro
Matti Kuorelahti
Matti Siipola

Kirjoittajat ovat kuoromusiikin harrastajia ja Einari Kropsun pitkäaikaisia ystäviä.

Viimeksi päivitetty: 3.11.2017