Mieskuoro Sirkat

Lehdistökuvat

Nikke Isomöttönen Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 01 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 1 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 2 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 3 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 4 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 5 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 6 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 7 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 8 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 9

Mieskuoro Sirkat

Mieskuoro Sirkat perustettiin Jyväskylässä 1899. Perustajana oli seminaarinlehtori P.J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja. Alultaan "Nelinkertainen mieskvartetti" kasvoi vähitellen nykyiseksi yli 50 laulajan kuoroksi.

Koko historiansa ajan Sirkat on ollut Keski-Suomen johtava mieskuoro, joka on jättänyt pysyvän jäljen Jyväskylän ja koko maakunnan kulttuurielämään. Sirkat on myös Mieskuoroliiton perustajajäsen. Mieskuoroliiton Vuoden kuoroksi nimetty Sirkat on esiintynyt monissa tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla, myös radiossa ja televisiossa. Kuoro on tuottanut useita äänitteitä.

Kuoro esiintyy joka vuosi eri puolilla Suomea. Kansainvälisesti kuoro on esiintynyt seuraavissa maissa: Ruotsi, Tanska, Norja, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Sveitsi, Unkari, Espanja, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia sekä Kiina, jossa kuoro oli 1983 ensimmäinen länsimainen kuorokuorovieras (konsertit televisioitiin maanlaajuisesti). 1979 Sirkat edusti Suomea Luzernissa konsertissa, jonka järjesti Euroopan kuoroliitto. Kuoro osallistui Debrecenissä kansainväliseen Béla Bartók kuorokilpailuun vuosina 1996 ja 2002 ja oli molemmilla kerroilla kilpailun paras mieskuoro. Ensimmäisessä kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa Turussa 1989 kuoro sijoittui parhaaksi perinteiseksi mieskuoroksi kansainvälisessä sarjassa. Kolmannessa kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa Helsingissä vuonna 2000 Sirkat voitti kansainvälisen sarjan ja Juha Holma palkittiin kilpailun parhaana johtajana. Lisäksi kuoro sai Madetoja-rahaston erikoispalkinnon parhaasta Madetoja-tulkinnasta (Soittoniekat).

Juha Holma johti kuoroa vuosina 1994–2004 ja edeltäjiensä tavoin sävelsi kuorolle uutta ohjelmistoa. Aluevaltauksina hänen kaudeltaan mainittakoon laulu- ja näyttämötaidetta yhdistäneet produktiot, joista toinen perustui Carl Michael Bellmanin lauluihin (1996) ja toinen suomalaiseen saunakulttuuriin (2001).

Tärkeitä ponnistuksia ovat olleet jyväskyläläistä joulumusiikkia sisältävä äänite yhdessä sopraano Mari Palon kanssa, kanadalaisen nykysäveltäjän Murray R. Schaferin teoksiin keskittynyt kaksoisyhteiskonsertti Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran kamarikuoron kanssa, ja Sibeliuksen Kullervo-sinfonian palauttaminen kuoron ohjelmistoon Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Kuoro on osallistunut viiden vuoden välein järjestettäville Sulasolin Laulu- ja soittojuhlille, joista viimeisimmät järjestettiin Haminassa 2002, Porissa 2007, Kuopiossa 2012 ja Hämeenlinnassa 2017.

Kuoro on juhlinut merkkivuosiaan viiden vuoden välein. Suurin ja arvokkain merkkivuosijuhla pidettiin 1999 kuoron satavuotisen historian kunniaksi. Vastavalmistuneen Jyväskylän Paviljongin ensimmäinen konsertti oli nimenomaan tämä Sirkkojen juhlakonsertti.

Juhlavuosi kirvoitti järjestämään konsertin yhdessä Ylioppilaskunnan Laulajien (YL) kanssa. Esiinnyimme otsikolla ’Hannikaisen poikia’ yhteisen perustajamme kunniaksi. Kuorovierailu alkoi arvoisellaan tavalla kun vieraat astelivat junasta punaista mattoa pitkin Vankkuriin karaokekisailuun.

Juhlavuosinaan kuoro on usein matkustanut. Vuonna 1999 osallistuimme Tallinnan laulujuhlille, vuonna 2004 järjestimme viikonloppupurjehduksen Päijänteelle, jonka yhteydessä pidettiin historiallinen laiturikonsertti. Vuonna 2009 konsertoimme Pietarissa ja Berliinissä ja 2014 konsertoimme Reykjavikissa.

Kuoron taiteellisena johtajana vuodesta 2004 lähtien on toiminut Nikke Isomöttönen, jonka johdolla kuoro on viettänyt merkkivuosiaan monin tapahtumin ja matkoin. 110-juhlavuoden taiteellisena huipennuksena oli Erkki Raiskin oratorion 'Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta' kantaesitys Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Sibeliuksen Kullervo-sinfoniassa kuoro on aina esiintynyt teoksen ansaitsemalla tinkimättömyydellä, viimeksi vuonna 2015 Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlinnan yhteydessä. Kullervo esitetään syksyllä 2017 yhdessä Jyväskylä Sinfonian ja Mikkelin Kaupunginorkesterin kanssa molemmissa kaupungeissa.

Sirkkaviini vain paranee vanhetessaan!

Menneisyys

Sirkkaveljesten vuosisadan mittainen tarina alkoi Työväen lauluseuran iltamissa 15.4.1899, kun miesseminaarin juhlasalin lavalle nousi silloin vielä nimetön mieskvartetti ja vetäisi komeasti Järnefeltin Sirkan. Laajenevan toiminnan tueksi tornikabinetin laulajaveljekset perustivat yhdistyksen, joka aikanaan rekisteröitiin ja nimettiin Mieskuoro Sirkoiksi. Laulamiseen suhtauduttiin haasteellisesti, ja laadukkaan soinnin takaamiseksi aloitettiin säännölliset äänenmuodostusharjoitukset.

P.J. Hannikainen ensimmäisenä johtajanaan tämä parinkymmenen laulajan ns. säätyläisistä koostuva nelinkertainen kvartetti laajensi vähitellen ohjelmistoaan. Hotelli Wahlgrenin – nykyisen Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelukeskuksen ja matkailupalvelun toimitalon – viehättävässä tornikabinetissa harjoiteltiin ahkerasti. Ilonpitokin toki osattiin, mutta rempseä yhdessäolo alkoi saada yhä enemmän vakavan tosiharrastuksen piirteitä. Tosimieltä lisäsi silloinen suomalaisen elämäntavan ensimmäinen murroskausi, joka synnytti maahamme korkeatasoista musiikkia esittäviä yhtyeitä ja kuoroja. Keikkamatkat alkoivat vuosien mittaan ulottua kotikaupungin konserttien lisäksi maakuntaan ja pian laajemmallekin, pääkaupunkiin saakka.

Sirkkaveljesten määrä kasvoi tasaisesti, ja sotien jälkeen kuoron miesvahvuudeksi laskettiin jo 70 laulajaa. Monen taitavan johtajan – nimekkäimpinä heistä Martti Korpilahti ja Lassi Utsjoki – harjoittamana kuoro eteni yhä merkittävämpiin saavutuksiin. Näihin päiviin saakka säilyneitä perinteitä syntyi: Kinkomaan sairaalan loppiaiskonsertti 1930-luvun alulta ja se kesti aina vuoteen 2008 sairaalan sulkemiseen asti, vapunpäivänä kokoonnuttiin konsertoimaan Aren aukiolle, nyttemmin Kolmikulman portaille.

Kuudennella vuosikymmenellään Mieskuoro Sirkat otti ohjelmistoonsa nykyiseen sirkkaperinteeseen olennaisesti kuuluvan kirkkomusiikin sekä monia uusia kotimaisten säveltäjien nyt klassikoina tunnettuja lauluja. Myöhemmin repertuaaria täydensivät oopperoitten kuorokohtaukset. Vaivihkaa käynnistyi myös kansainvälinen toiminta kuorovierailuineen.

Seuraavien vuosikymmenten aikana Mieskuoro Sirkkojen toiminta vakiintui persoonallisiin uomiinsa. Kuoro monipuolistui niin taidoiltaan kuin ohjelmistoltaankin. Osaavat laulunjohtajat painoivat sävelleimansa kuoroon: Einari Kropsu viittoi sirkkatahtia neljännesvuosisadan, Kari Ala-Pöllänen johdatteli joukkoa kohti uusia oivalluksia monta lauluntäyteistä vuotta.

Kvartettitoiminta nousi yhä näkyvämmäksi tavaksi sekä levittää musiikillista riemua kanssaihmisille että hankkia aktiivisesti toimivalle kuorolle niin tarpeellisia varoja. Monet ulkomaanmatkat toivat menestystä ja huimia kokemuksia milloin Kiinassa, milloin Venäjällä, milloin Espanjassa. Kansainväliset kuorovieraat lauloivat innostusta musiikillisiin sukulaisiinsa Jyväskylän vierailuillaan. Veljekset jatkoivat myös perinteikästä yhteistyötään sisarkuoronsa Vappujen sekä Jyväskylän Naislaulajien ja Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Juha Holman johtajakaudella 1994–2004 alkoi uusi, merkittävä ja vauhdikas jakso Sirkkojen elämässä. Luovan taiteilijan vimmalla Holma pyöritteli perimmäisetkin kuorokansioissa ja frakinkauluksissa pesivät koiperhoset lentoon, raikasti ja uudisti sirkkailmeen. Sitten onkin menty aikamoista polkkaa, yllätetty konserttiyleisöä ja ehkä hiukan ihmetelty vielä itsekin uusien rytmien pyörteissä.

Näytelmällinen Bellman-ilta esitteli uudenlaisen sirkkakuoron – riehakkaan, veijarimaisen, riemukkaasti revittelevän. Kevään 1997 konsertissa vyöryi rakkauden ja anarkian villi sekamelska, kevään 1998 konsertti hätkähdytti uusilla, vaskenmakuisilla sävelkuvioilla.

Tulevaisuus

Sirkkaveljesten yli vuosisadan mittainen tarina jatkuu. Mieskuoro Sirkat on osa jyväskyläläistä musiikkikulttuuria, niin valtakunnallisesti kuin jo kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu kuoro. Nyt seisomme uteliaina uuden vuosisadan kynnyksellä nuottejamme järjestellen: perinteitä toki vaalitaan, mutta uusi aika tuo myös uudet rytmit.

Kuoron visiona on tarjota yleisölle mahdollisimman kokonaisvaltaisia konserttikokemuksia ja musiikillisia elämyksiä. Tarkoitus on edelleen laajentaa Mieskuoro Sirkkojen monipuolista repertuaaria, lähtökohtana kuitenkin aina itse musiikki. OP-produktio (Keski-Suomen Osuuspankin 100 vuotisjuhlan yhteydessä v. 2014) tai Bellman -tyyppinen näyttämöllinen toteutus (v. 1996) tai Rakkautta ja anarkiaa -konsertti (v. 1997) ovat olleet mieskuorogenren rajojen ylityksiä, kun musiikki on kytketty draamaan.

Kuoron ohjelmiston tulee olla monipuolinen, pelkkä perinteinen mieskuoromusiikki sinällään ei enää riitä puhuttelemaan nuorta tai keski-ikäistä väestöä. Toisaalta hyvin esitetylle klassiselle mieskuorolaululle on aina kysyntää. Värikäs, vaihteleva ohjelmisto antaa laulajille musiikillista yleissivistystä ja motivaatiota, yleisölle aina jotain uutta, hyvän syyn tulla taas katsomaan ja kuuntelemaan.

Konserttien tilaajat voivat valita omiin tarpeisiinsa sopivan räätälöidyn konserttipaketin. Tärkeintä on tuottaa korkealaatuista ja hyvin soivaa musiikkia. Tähän päämäärään suunnataan tinkimättömällä työnteolla. Kuoroon käytetty aika ja työmäärä on varsin huomattava, ja laulajien sitoutuneisuus erittäin vahva. Tässä valossa Sirkkojen tulevaisuus näyttää todella hyvältä!

Musiikillisen tason nostamiseksi annetaan kuorolaisille teoriaopetusta tasoryhmittäin ja lisätään kvartettilaulun osuutta harjoitusmuotona, molempia ammattimaisesti ohjaten.

Sirkat kohta jo 120 vuotta

Pian 120-vuotias Mieskuoro Sirkat on osa suomalaista musiikkikulttuuria. Nyt niin valtakunnallisesti kuin jo kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu jyväskyläläiskuoro seisoo uteliaana uuden vuosisatansa alkupuolella: mitä uusia rytmejä tuokaan nopeasti kansainvälistyvä maailma?

Myös perinteiset mieskuorolaulut soivat tasavertaisina nykymusiikkiteosten ja kevyempien marilynien rinnalla. Sirkkojen laaja ikäskaala antaa elävän vivahteensa tulkintoihin.

Kvartettitoiminta on nykysirkoillekin läheistä. Kuoron sisällä toimii useita pienempiä, innostuneita kokoonpanoja. Keikkoja tehdään niin yritysten asiakastilaisuuksiin, tavarataloihin ja illanistujaisiin kuin häihin ja hautajaisiinkin, myös konserttien kokonaisuutta täydentävät kvartettien omaleimaiset esitykset. Osa kuorolaisista osallistuu myös paikallisiin oopperaproduktioihin.

Suurin osa miehistä on suorittanut ainakin Mieskuoroliiton perus- tai taitomerkin, moni vanhemmista laulajista edennyt mestarimerkkiin saakka. Näin kuoro hallitsee perusohjelmiston tilaisuuteen kuin tilaisuuteen ja sillä on myös hyvät valmiudet esiintyä yhdessä muiden kuorojen kanssa. Musiikillista tasoa nostetaan yhä korkeammalle järjestelmällisellä, tehokkaalla ohjauksella.

Mieskuoro Sirkat on hurjassa vauhdissa. Pian satakaksikymppinen nuorukainen on aivastellut muistojen täyttämien vuosikymmenten irtopölyt pois, kiillottanut perinteistä vankimmat, uudistanut ohjelmiston ja löytänyt nykytyylinsä johtajansa Nikke Isomöttösen käsissä – P.J. Hannikaisen hengessä tietenkin.

Uuden vuosituhannen sirkkaveljet astuvat estottomasti alas esiintymislavalta, tuovat sävelensä sinne missä yleisö on ja jakavat laulun riemun ystäviensä kanssa yhä uudistuvin, kirkkain sävellajein.

Viimeksi päivitetty: 21.5.2017