Mieskuoro Sirkat

Taavi Hahl

Maisteri Taavi Hahl (1847-80) oli tenorilaulaja ja toimi vuodesta 1866 laulunopettajana Viipurissa ennen Helsinkiin muuttoaan. Taavi esiintyi oopperassa ‘Martha’, kun siitä esitettiin ensi kerran osia suomeksi Helsingissä 1869. Samassa tilaisuudessa hänen puolisonsa Thérèse esitti ohjelman aluksi tyttären osan ‘Pilven veikosta’. Tilaisuus oli Aleksis Kiven ‘Lean’ ensiesitys, mutta koska se oli liian lyhyt yksin esitettäväksi, laajennettiin ohjelmaa edellä mainituilla. Thérèse oli Bergbomien hyvä ystävä ja oli mukana heidän Suomalaisessa teatterissaan alusta saakka. Thérèse toimi korrepetiittorina teatterin molemmissa osastoissa ja toimi kuoron varajohtajana sekä auttoi heitä muutenkin tässä tärkeäksi kokemassaan hankkeessa. Taavi johti Akademenia (Paciuksen perustama Akademiska Sångsällskapet) ja Thérèse oli ompelemassa sen ensimmäistä lippua 1869. Kielikiistan vuoksi Taavi erosi kuorosta ja perusti lyhytaikaiseksi jääneen Suomalaisen Nuijan laulukunnan 1876. Se oli kuitenkin alkusysäyksenä Ylioppilaskunnan Laulajien syntymiselle.

Thérèse ja Taavi tapasivat vuonna 1868 ja menivät naimisiin 13.4.1873. Häissä Vårförening lauloi johtajalleen Henrik Boreniuksen säveltämän häälaulun, Laulajaparille (Bröllops-sång). Seuraavana päivänä oli Taavin promootio ja nuori rouva sekä sitoi miehensä maisterinseppeleen että lauloi Promootiokantaatin soolo-osan. Avioliitto jäi lyhyeksi Taavin kuoltua jo vuonna 1880. He saivat silti paljon aikaan yhdessä suomalaisen kuorotoiminnan hyväksi. Ennen kuin Kansanvalistusseura alkoi julkaista nuotteja Taavi oli julkaissut laulukokoelmat Ylioppilaslauluja I-III v. 1871-75 ja Sävelistö I-II v. 1879-80, suomentaen niitä varten useita ulkomaisia lauluja. Sävelistössä julkaistiin myös suuri osa Vårföreningin ohjelmistoa kaksikielisinä sekakuorosovituksina.

Molemmilla kokoelmilla oli ratkaiseva merkitys kuorolaulun harrastuksen leviämiselle ja suomenkielisen laulun pääsylle sivistyneistön piiriin. Papin poikana Taavi tiesi virsilaulun huonon ja epäyhtenäisen tason, josta käytiinkin julkista keskustelua. Vuonna 1874 hän julkaisi koraalikirjasta kouluja varten erilliset 2000 kappaleen painokset sekä suomeksi että ruotsiksi. Thérèse oli mukana näissäkin hankkeissa ja julkaisi itse miehensä kuoleman jälkeen Sävelistöön lisäosia, viimeiset vuodelta 1901.

Edellä oleva on vain osa hienoa artikkelia, jossa kerrotaan suomalaisen kuorolaulun alkuhistoriasta, tutustukaa toki koko juttuun.

Lähde: http://www.sulasol.fi/lehti/04-2/decker.htm

Viimeksi päivitetty: 15.8.2018