Mieskuoro Sirkat

SIRKAT JA KESKISUOMALAINEN OVAT LUONTEVA YHTEISTYÖPARI

Erkki Laatikainen

Kun tieto toimitusjohtaja Eino Petäjäniemen kuolemasta tuli sunnuntaiaamuna 4.10.1998, heti nousi mieleen ajatus kuin sisäsyntyisenä: Keskisuomalaisen henkilökunnan maanantaisen surutilaisuuden juhlavuus varmistetaan pyytämäIlä mieskuoro Sirkat esiintyjäksi. Puheenjohtaja Jukka Koron sain kiinni käsipuhelimella hirvijahdista kotimaisemissaan Virroilla. Hän lupasi oitis toteuttaa toivomuksen. Ja niin surujuhla sai arvokkaan ja käsinkosketeltavan puhuttelevan tunnelman, kun Juha Holman johtama vahvistettu kvartetti aloitti muistohetken Keskisuomalaisen kaikkien aikojen tunnetuimman toimittajan Lassi Utsjoen sävellyksellä Pianissimo. Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtajan Heikki Aurasmaan lausumien muistosanojen jälkeen kvartetti lauloi vielä Armas Maasalon Tule kanssani Herra ]eesus. Kaikki sujui hillityn kauniisti. Henkilökunta sai rikkaan kokemuksen muistoihinsa.

Maamme vanhin suomenkielinen sanomalehti Keskisuomalainen ja kaksikymmentäviisi vuotta sitä nuorempi mieskuoro Sirkat ovat eläneet tiiviissä yhteistyössä. Se ei ole perustunut mihinkään sopimukseen vaan kanssakäyminen on vain tuntunut luontevalta. Muutamat henkilöyhteydet ovat kanssakäymistä laajentaneet.

Keskisuomalainen perustettiin vuonna 1871 Keski-Suomi nimisenä julkaisuna vahvistamaan suomalaista kulttuuria ja edistämään Keski-Suomeksi hahmottuvan alueen etua. Seminaarin lehtoreiden panos oli Keskisuomalaisessa samoin kuin muussa Jyväskylän lehdistössä näkyvä. Lehtorien merkitys oli suuri myös muun kulttuurielämän vilkastuttamisessa, jopa mieskuoro Sirkoissa. He olivat kaupungin sielullista aatelistoa, hengen ydinjoukko, joka säteili laajalle.

YHTEISTYÖ KÄYNNISTYI JO ENSIESIINTYMISESTÄ ALKAEN

Sanomalehti Keski-Suomi kertoi tuoreeltaan Jyväskylän työväenyhdistyksen lauluseuran järjestämistä iltamista huhtikuun 15. päivänä 1899 miesseminaarin juhlasalissa: "Suosiota saavutti lehtori Hannikaisen johtama mieskvartetti, joka ensi kertaa julkisesti esiintyi". Kvartettia ei vielä mainittu nimeltä, mutta sen ohjelmistona olivat lehden mukaan Griegin Laulajatervehdys, Järnefeltin Sirkka ja Sibeliuksen Sydämeni laulu. Huhtikuun 22. päivän Keski-Suomessa kaikui komento: "Sirkat! Harjoitukset tänä iltana täsmälleen kello 7." Viisi päivää myöhemmin sanoma kuului Keski-Suomessa: "Sirkat! Harjoitus huomenna perjantaina, täsmälleen kello 8." Viesteistä voi päätellä tuoreen mieskuoron saaneen nimensä Armas Järnefeltin Ylioppilaskunnan laulajille omistaman sävellyksen Sirkka mukaan.

Kun Sirkkojen ensimmäinen varsinainen konsertti oli pidetty 21. maaliskuuta 1900 Kunnallistalon juhlasalissa, Keski-Suomi kehui konserttia varsinkin, "kun ottaa kuoron nuoren iän huomioon". Äänet arvioitiin tasaisiksi, toinen basso täyteläiseksi. Lisäksi esityksissä oli voimaa ja ryhtiä. Nuorsuomalaisen sanomalehti Keski-Suomen kilpailija vanhasuomalainen Suomalainen sen sijaan oli kritiikissään pidättyvämpi, kukaties senkin vuoksi, että Sirkoissa lauloi Keski-Suomen toimittaja Kyösti Kanniainen, joka oli vuosina 1903-06 Sirkkojen laulunjohtaja. Keski-Suomen ja Suomalaisen jännite poistui vuonna 1918, jolloin lehdet yhdistyivät Keskisuomalaiseksi.

Keskisuomalaisen ja Sirkkojen yhteys on ollut jatkuvaa. Sirkoista on kirjoitettu ilmeisesti monia kymmeniä sivuja sanomalehteen esitysten kritiikkeinä, tapahtumien ennakko- ja jälkikerrontana sekä muuna Sirkkoihin liittyvänä aineistona. Toimituksessa Sirkat on aina koettu yhdeksi maakunnan kulttuuriosaamisen kiistattomaksi lippulaivaksi, jota on tämän mukaisella huomaavaisuudella ja arvostuksella kohdeltava.

LASSI UTSJOKI MOLEMPIEN VOIMANA

Toimitussihteeri Lassi Utsjoki, pakinoitsijanimimerkki Puuma, punoo monin säikein Keskisuomalaisen ja Sirkat vuosiksi yhteisyyteen. Keskisuomalaiseen Utsjoki kiinnittyi vuonna 1925 ja toimi sanomalehtimiehenä kuolemaansa vuoteen 1957 saakka. "Täysivaltainen toimittaja", niin kuin reheväolemuksinen ja -sanainen Utsjoki itseään luonnehti, oli monen toimen hahmo. Sanomalehtimiehenä hän työskenteli toimitussihteerinä, ensiksi moottoripyörällään ja sittemmin leveäIlä amerikanraudallaan liikkuvana matkareportterina ynnä pakinoitsijana. Mykänfilmin aikoihin hän esiintyi soittajana elokuvateattereissa. Monet kahvilat pyysivät häntä vieraittensa viihdyttäjäksi viulistina. Utsjoki oli lisäksi innokas ravi-, kennel- ja urheilumies, joka nautti metsästämisestä. Häneltä syntyi lukuisia tunnettuja sävellyksiä. Ja mikä tärkeintä: hän toimi sirkkojen kuoronjohtajana kolmeen otteeseen, vuosina 1927-33 ja 1939-45 ja1946-50 eli yhteensä noin 16 vuotta.

Kansanomainen, voimakas ja värikäs kirjoittaja Lassi Utsjoki, joka lukijoille ja kansalle oli pelkkä Puuma, vaikutti keskeisesti Keskisuomalaisenlevikin nousemiseen. Hän mielellään sonnustautui maakuntaan juttu-matkoille yhdessä levikkimiehen kanssa. Talojen saleissa hän tarttui pianoon tai viuluun ja loihti näin aivan hurmaavan tunnerman jutuntekoon ja tilausten myyntiin. Niinpä Puumaa pidettiin keskushenkilönä, kun Keskisuomalaisessa juhlittiin 30 000 ja 40 000 levikin saavuttamista. Maakunta puhui Puumasta. Häntä arvostettiin, jopa ihailtiin, tosin jotkut varmaan kavahtivatkin. Elintavoiltaan hän oli niin monipolvinen, että yhtiön taloudenhoitaja Teuvo Katainen uhkaili erottamisella. Pelastajaksi tuli Kataisen appi, Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja ja jäsen ministeri Vihtori Vesterinen, joka sisäisti Puuman arvon ja ymmärsi vaikuttavaa persoonallisuutta. Kaipa ymmärtäminen oli helpompaa runsaan kymmenen kilometrin päässä Leppäveden Perttulassa kuin lehtitalossa Jyväskylässä.

Lassi Utsjoen ja sirkkojen yhteys epäilemättä lähensi sanomalehteä ja maineikasta mieskuoroa. Sirkat sai lehden palstoille haluamaansa aineistoa helposti. Tuskinpa erehtyy, kun arvelee massiivisen ja koleerisen Utsjoen vahtineen vastaansanomattomalla voimalla sirkkojen esiintymisen palstoilla. Nykynäkökulmasta voi tietysti miettiä, miten objektiivisia sirkkojen esiintymisten kritiikit mahtoivat olla, kun kuoroa johti sanomalehden toimittaja, vahva sanankäyttäjä. Pääasia silti oli, että Sirkat oli voimissaan ja sai kiinnostavaa aiheistoa palstoilleen.

SKANDAALI LEIJUI, MUTTA UTSJOKI PELASTI

Vuoden 1927 lokakuun 20. päivänä Lassi Utsjoki kantoi Keskisuomalaisessa nimimerkillä Tabu huolta Sirkkojen toiminnasta:

"Täma on jo skandaali!
Pyydämme kysyä, kussa on Jyväskylän suuri ja paljon maailmalle toitotettu musiikkiharrastus?
Minne se on kadonnut? Kunne polo piipahtanut?
Onko kukaan sitä nähnyt, tai siitä kuullut?
Woimme itse wastata, sillä me olemme jotain kuulleet.
Waput aikowat kohta alkaa toimintansa.
Onko hywä tuo määritelmä: aikowat, si1lä kun kerran aiotaan, woi siitä o1la seurauksena tositoiminta. Wappujen moniwuotinen, pätewä ja innostunut johtaja, rouwa Jussila on kuitenkin - merkittäköön tämä ikäwällä - tärkeimpien töiden takia jättänyt tällä kertaa johtajapuikon, mutta on toiweita siitä, että hänen ti1a1leen saadaan toinen, hänkin pätewä, kuoronjohtaja.
Ja sitten "Wappumme" taasen entisellä innolla ja antaumuksella käywät käsiksi lauiantaan, ilahduttaen meitä somilla ja sorjilla säwelillään.
Sirkat eiwät ole vielä antaneet mitään elonmerkkiä itsestään. Kuoleeko tämä wanha, mainehikas mieskuoro?
Kaksikymmentäkahdeksan wuotta muistaakseni on "Sirkat" ylläpitänyt kaupungissamme mieskuorolaulun ylwästä lippua. Laskeeko se lippunsa nyt, häwittääkö wanhat traditiot? Näin ei saa tapahtua.
Ei sittenkään, vaikka johtajakysymys olisi kuinkakin kipeä."

Tabu jatkaa Sirkkojen herättämistä ja etsii ratkaisua pulmaan. Jälkeenpäin havaitaan ratkaisuksi rakentuneen Utsjoen astumisen kuoron johtoon. Maineikas mieskuoro ei kuollut ja kulttuuriskandaalilta lopulta vältyttiin.

Lassi Utsjoen syntymän satavuotisuuden kunniaksi mieskuoro Sirkat järjesti konsertin ]yväskylän kaupunginteatterissa. Yhteistyökumppanina oli sanomalehti Keskisuomalainen. Radio Keski-Suomi välitti täyden salillisen väkeä vetäneen konsertin suorana lähetyksenä. Näin koko maakunta pääsi juhlasta välittömästi osalliseksi. Sirkoilta ilmestyi Utsjoen kunniaksi hänen tuotantoaan esittelevä kasetti. Suolahden kaupungin kulttuurisihteeri Matti Virtasen Keskisuomalaiselle vihjaisema idea Utsjoen satavuotisuuden huomioimisesta toteutui todella hienolla ja historiaan painuvalla tavalla.

"LAULOIVAT SANGEN HYVIN", KIRJASI J. K. PAASIKIVI PÄIVÄKIRJAANSA

Jykevä tasavallan presidentti J. K. Paasikivi piti vuosikymmeniä päiväkirjaa, myös kymmenvuotisella presidenttikaudellaan. Huhtikuun 23. päivänä 1949 päiväkirjasta löytyy napakka merkintä:

"Kuoro "Sirkat" Jyväskyläsä_laulutervehdyksellä. Kuoron johtaja toimittaja L. Utsjoki, puheenjohtaja tri V. Puttonen.
Puttonen piti puheen. Vastasin.
Lauloivat sangen hyvin.
Kuoro Helsingissä pitämässä S0-vuotisjuhlakonsertin Konservatoriossa."

Mieskuoro Sirkkojen juhlamatka Helsinkiin sujui ylevästi ja kannustavaa tyytyväisyyttä tuoden. Presidentillinen tunnustus tuli esiin jo Linnassa esiintyessä niin kuin voi Keskisuomalaisen uutiskerrorurasta päätellä. Presidentin tapaamisen järjestyminen oli jo sinällään suuri tunnustus. Mahdotonta ei liene, etteikö Keskisuomalaisen hallituksen voimahahmo, J. K. Paasikiven läheinen ystävä ja luottomies, hyvä laulaja ministeri Vihtori Vesterinen olisi saattanut auttaa Sirkkojen pääsyä Linnaan.

"Sirkat" Helsingissä. Viiden suurkuoron edustajat vastassa asemalla; vierailu tasavallan presidentin linnassa; Yleisradiossa teräsnauhalle laulamassa; eilisiltana upea konsertti." Näin hehkutti Keskisuomalainen etusivun kahden palstan uutisen otsikossa sunnuntaina 24. huhtikuuta 1949. Sanomalehti oli täydellä sielulla mukana matkalla. "Kun kuoro oli kokoontunut linnaan, ohjattiin se linnan isoon pihamaan saliin, jossa se otti "asennon". sekunnilleen sovittuna määräaikana saapui lähes 80-vuotias, mutta yhä vieläkin ryhdikäs tasavallan presidentti kuoron eteen tervehtien kädestä kuoron laulunjohtajaa toimittaja Lassi Utsjokea. Ensimmäisenä lauluna kajautti kuoro presidentille Lippulaulunsa, jonka jälkeen kuoron puheenjohtaja fil. tohtori Vilho Puttonen piti presidentille lyhyen, ytimekkään puheen, jonka pääajatuksena oli se, että kuoro ja Keski-Suomi hänessä, tasavallan presidentissä, näkevät ikäänkuin symbolin siitä Suomesta, joka haluaa rauhallisena ja ahkerana työtään tehden säilyttää itsenäisyytensä ja vapautensa.

Puhetta seurasi Iivari E. Koskimiehen Päijänne-hymnin "Kevätyö" ja Genetzin "Terve Suomeni maa". Kuoro oletti audienssin päättyvän, mutta Keskisuomalaisen seikkaperäisen uutisen mukaan "maanisä olikin erittäin reippaalla juttutuulella ja hän antautui välittömään keskusteluun kuoron kanssa". Hän muisteli viisikymmentä vuotta sitten tekemäänsä matkaa professori Kyösti Järvisen kanssa juuri perustettuun Keski-Suomen kansanopistoon Äänekoskelle, nykyiseen Suolahteen. "Muutakin hauskaa ja miellyttävää jutteli iäkäs tasavallan presidenttimme, joka ilmoitti itsekin olleensa aikaisemmin laulumies, laulaneensa paljon kuoroissa, jopa johtaneensakin kuoroja." Presidentti kehui ]yväskylän musiikkielämää ja tiedusteli, minkälaisia musiikkiyhtyeitä kaupungissa nyt on. Tilaisuuden lopuksi Sirkat esitti oman Eläköönsä presidentin kunniaksi. Sitä seurasi vielä Porilaisten marssi.

Maanantaina 25.4.1949 Keskisuomalainen selostaa takasivullaan laajasti Helsingin sanomalehtien Sirkkojen esiintymiselle suomaa huomiota ja arvioita. Helsingin Sanomien, Uuden Suomen, Suomen Sosialidemokraatin, Karjalan ja Htrfvudstadsbladetin näkemykset tulevat seikkaperäisesti keskisuomalaisten tietoisuuteen.

SANOMALEHTI JA SIRKAT VAHVISTAVAT KESKI-SUOMEN KULTTUURIA

Jo satunnaiset otokset todistavat Sirkkojen ja Keskisuomalaisen samajalkaisuuden. Keskisuomalainen välittää tietoa ja mielipiteitä sekä tarjoaa virikkeitä maakunnasta, maasta ja maailmasta. Keskisuomalainen on keskeinen maakunnallisen yhteisyyden vaalija, identiteetin rakentaja, yhdessä lukuisten muiden yhteisöjen kanssa.

Sirkat on valtakunnallisesti näkyvä ja arvostettu mieskuoro. Siitä on sadassa vuodessa muodostunut käsite. Se on Keski-Suomen kulttuurielämän voimakas toimija, taiteen esittäjä ja edistäjä. Sirkat mielletään keskisuomalaisuuden ytimeen kuuluvaksi osaksi. Kuoron esiintyminen korostaa tilaisuuden tai tapahtuman tasokkuutta, se luo tunnelmaa ja antaa voimaa.

Keskisuomalaisen ja Sirkkojen yhteys on niin vahva, että sen jatkuminen monimuotoisena on varmaa jatätä maakuntaa aidosti palvelevaa.

Viimeksi päivitetty: 6.10.2017