Sirkkojen 100-vuotisjuhlien lähestyessä etsittiin kuoron sisäisellä kilpailulla ideoita, jotka lisäisivät kuoron näkyvyyttä. Ari Harjun esittämä grafiikkaidea ei kisassa sijoittunut, mutta kuitenkin ajatuksen esittäjää kannustettiin käynnistämään hanke. Mottona oli taiderajat ylittävä "eri taidemuotojen yhteistyö, kädenojennus". Kuoron näkyvyyden lisäämisen ohella tavoitteena oli myös varainhankinta kuoron toimintaan.
Sirkat-taidegalleristin johtava periaate on ollut tilata teoksia viiden vuoden välein jyväskyläläisiltä tai keskisuomalaisilta tunnetuilta taiteilijoilta. Grafiikkatyöt on ollut ainoa harkittavissa oleva taidemuoto, koska niitä voidaan tuottaa pitkiä sarjoja ja ne ovat helpommin myytävissä. Kaikki työt ovat olleet onnistuneita, ja ne ovat menneet hyvin kaupaksi. Tässä on auttanut taiteilijoiden tunnettuus ja huippuammattilaisuus.
Sirkat-taidegallerian taulut on kehystetty Jyväskylän Työkeskuksen kehystämössä lukuun ottamatta viimeisintä teosta, joka kehystettiin tamperelaisessa Malkin kehystämössä.
Ensimmäinen työ tilattiin graafikko Simo Hannulalta (1932-2016), jonka työt ovat usein fantasian ja toden yhdistelmiä. Tyypillistä on myös taiteilijan esiintyminen kuvissa. Hän näkyy myös Juhlakaronkka-nimisessä, melko perinteisellä tavalla kuoron juhlintaa kuvaavassa, yksivärisessä kuvassa. Simo Hannulalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1969 ja professorin arvo 1993. Hän oli kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia graafikoita 1960-luvulta lähtien.
Menestyksestä innostuneena tilattiin välittömästi seuraava teos. Jyväskyläläinen Kirsi Neuvonen (s. 1960) teki kaksi ehdotusta, jotka molemmat lunastettiin. Kummastakin sarjasta otettiin 70 vedosta, ja huomattava osa töistä myytiin samanumeroisina taulupareina. Sirkkasoittorasia kuvaa musiikkia sellaisenaan ja Sirkkalabyrintti ehkä musiikin löytämistä. Kirsi Neuvosen tunnistettava ja värikylläinen tyyli sisältää usein muistumia taidehistoriaan ja antiikkiin.
Ensimmäinen taulupari varattiin luovutettavaksi juhlakonserttiin kutsutulle presidentti Martti Ahtisaarelle. Sirkkasoittorasian takapahviin oli liimattu juhlakappaletta kuvaava teksti, jota ympäröi aktiivisirkkojen ja veljesillassa mukana olleiden entisten sirkkojen nimikirjoitukset. Kunniavieras ei tullut konserttiin ja "ykköset" myytiin juhlaillallisella huutokaupalla. Tuotto luovutettiin Suomen Punaiselle Ristille käytettäväksi ajankohtaiseen Bosnia-kriisityöhön.
Kuutti Lavonen (S. 1960) oli kuoron 105. juhlavuoden taiteilija. Hillitty musiikin jumalatarta esittävä, kellanruskeasävyinen La Musique oli mieluinen työ sekä aikaisemmin sirkkagrafiikkaa hankkineille että uusille Sirkkojen kannattajille. Työstä otettiin 100 vedoksen sarja, ja se myytiin loppuun ympäri Suomea. Kuutti Lavonen on varsin tunnettu ja tuottelias taiteilija, ja arvostettu taiteilija Suomessa edelleenkin. Hän maalasi mm. kymmeniä töitä Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon Osmo Rauhalan kanssa. Hän on toiminut Kuvataideakatemian professorina.
Kuoron 110. toimintavuoden taiteilija oli jyväskyläläinen Tuomas Hallivuo (s.1968). Hän edustaa nuorempaa ja nousevaa taiteilijasukupolvea. Ari Harjun ja Tuomaksen yhteisen tuuminnan perusteella Nikolainkulman, alunperin Hotelli Wahlgrenin, ullakolla työn teemaksi valikoitui vinttikabinettiin sijoittuva kahden Sirkan, sirkan ja Sirkan, kohtaaminen. Maljat nautitaan vintin kattoerkkerissä, jonka katossa taustalla erottuvat Sirkkojen perustajajäsenen, "Pulle" Blumenthalin maalaukset. Sirkan kanssa Wahlgrenilla-teoksen ostaneet Sirkkojen ystävät kutsuttiin Nikolainkulman saliin pienimuotoiseen konserttiin, jossa Tuomas Hallivuo esittäytyi ja jossa yleisöllä oli mahdollisuus kuvauttaa itsensä taulun tapahtumapaikalla.
Kuoron 120-vuotista taivalta juhlistettiin pyytämällä jyväskyläläinen Samuli Heimonen (1975) taiteilijaksi. Hän otti tehtävän mielihyvin vastaan kesken kiireistä tuotantokautta. Tuloksena oli katsojaa intensiivisesti katsova koira tai susi, kumman vain katsoja haluaa nähdä. Taiteilijan kanssa yhdessä pohdiskelevat Ari Harju ja Matti Kuorelahti miettivät, miten susi/koira liittyy kuoroon. Päädyttiin siihen, että yhteisiä elementtejä ovat lauma ja ääni. Laulamisella ja ulvomisella on yhteinen funktio: sillä kerrotaan sekä laumalle että ympäristölle jotain tärkeää viestiä.
