Mieskuoro Sirkat perustettiin Jyväskylässä vuonna 1899. Perustajana oli seminaarinlehtori P.J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja. Alultaan "Nelinkertainen mieskvartetti" kasvoi vähitellen nykyiseksi yli 50 laulajan kuoroksi.
Koko historiansa ajan Sirkat on ollut arvostettu ja suosittu mieskuoro, joka on jättänyt pysyvän jäljen Jyväskylän, Keski–Suomen ja jossain määrin myös koko maan kulttuurielämään. Sirkat on yksi vuonna 1945 perustetun Mieskuoroliiton perustajajäsenistä. Mieskuoroliiton Vuoden kuoroksi nimetty Sirkat on esiintynyt monissa tilaisuuksissa koti– ja ulkomailla, myös radiossa ja televisiossa. Kuoro on tuottanut useita äänitteitä.
Kuoro esiintyy joka vuosi eri puolilla Suomea. Kansainvälisesti kuoro on esiintynyt ainakin 14 eurooppalaisessa maassa. Ehkä erikoisin kohde oli v. 1983 Kiinan kansantasavalta, jossa Sirkat oli ensimmäinen länsimainen kuorovieras, ja tuolloin konsertit televisioitiin maanlaajuisesti. Unkarin Debrecenissä kansainvälisissä Béla Bartók –kuorokilpailuissa Sirkat oli kahdesti kilpailun paras mieskuoro. Leevi Madetoja kuorokilpailuissa Sirkat on kerran voittanut (2000 Helsinki) kansainvälisen sarjan ja ollut paras perinteinen mieskuoro (1989 Turku). Kuoronjohtaja Juha Holma palkittiin parhaana johtajana v. 2000, ja sen lisäksi kuoro sai Madetoja–rahaston erikoispalkinnon parhaasta Madetoja–tulkinnasta (Soittoniekat).
Juha Holma johti kuoroa vuosina 1994–2004 ja edeltäjiensä tavoin sävelsi kuorolle uutta ohjelmistoa. Uutena tyylinä hän yhdisti draamaa ja musiikkia ja tuloksena oli C.M. Bellmanin lauluihin (1996) ja toinen suomalaiseen saunakulttuuriin (2001) pureutuneet tuotannot. Näytelmällinen Bellman-ilta esitteli uudenlaisen sirkkakuoron – riehakkaan, veijarimaisen, riemukkaasti revittelevän. Kevään 1997 konsertissa vyöryi rakkauden ja anarkian villi sekamelska, kevään 1998 konsertti hätkähdytti uusilla, vaskenmakuisilla sävelkuvioilla.
Nikke Isomöttönen puolestaan otti Sirkat johdettavakseen 2004 – 2017. Hänen kaudellaan jatkui laulun ja draaman yhteensitominen ja tuotettiin cd–tallenne Ne laulua kummaa kaipaa. Hänen johdollaan jatkettiin edelleen kuoron soinnin puhtauden kehittämistä ja äänenmuodostukseen satsattiin panoksia. Vuonna 2009 taiteellisena huipennuksena oli Raiskin oratorion 'Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta' kantaesitys Jyväskylä Sinfonian kanssa. Merkittävä musiikkidraamallinen ponnistus oli 2014 toteutettu Keski–Suomen Osuuspankin satavuotista toimintaa juhlistava esitys Yhdessä unelmista totta. Nikke Isomöttönen valittiin sittemmin Turun kaupunginorkesterin intendentiksi.
Kimmo Tuurin johtajakausi alkoi 2018, ja ensi töikseen hän otti ohjelmaan sisällissodan tematiikkaan pureutuvan musiikillisen draaman Lauluja yhteisen taivaan alla. Se toteutettiin yhdessä Lyseon lukion ja Huoneteatterin kanssa. Kimmo Tuurin johdolla kuoron ohjelmistoa on ruvettu kehittämään niin, perinteisen klassisen mieskuoro–ohjelmiston lisäksi mukaan otetaan hyvin sovitettua populaaria musiikkia.
Kuoro on osallistunut viiden vuoden välein järjestettäville Sulasolin Laulu- ja soittojuhlille, joista viimeisimmät järjestettiin Haminassa 2002, Porissa 2007, Kuopiossa 2012 ja Hämeenlinnassa 2017. Seuraavat juhlat järjestetäänkin kesäkuussa 2022 Jyväskylässä, ja Sirkat on aktiivisesti osallistumassa niitten valmisteluun.
Kuoro on juhlinut merkkivuosiaan viiden vuoden välein. Suurin ja arvokkain merkkivuosijuhla pidettiin 1999 kuoron satavuotisen historian kunniaksi. Vastavalmistuneen Jyväskylä Paviljongin ensimmäinen konsertti oli nimenomaan tämä Sirkkojen juhlakonsertti. Tuolloin tuotettiin myös kunnollinen satavuotishistoriikki, jota sittemmin päivitettiin kokemushistorian näkökulmasta 2019.
Juhlavuosinaan kuoro on usein matkustanut. Vuonna 1999 osallistuimme Tallinnan laulujuhlille, vuonna 2004 järjestimme viikonloppupurjehduksen Päijänteelle, jonka yhteydessä pidettiin laiturikonsertti Kuminassa. Vuonna 2009 konsertoimme Pietarissa ja Berliinissä ja 2014 konsertoimme Reykjavikissa. Seuraava juhlavuosi 2019 vietettiin kotimaassa konsertoiden yhdessä Lahden Mieskuoron ja uuden tulokkaan Alvarin kanssa niin Lahdessa kuin Jyväskylässä.
Sibeliuksen Kullervo–sinfonialla on ollut merkittävä rooli, ja Sirkat on esittänyt sitä useasti yhdessä Jyväskylä Sinfonian tai muiden orkestereiden kanssa. Viimeisimmät esitykset olivat vuonna 2015 Sibeliuksen syntymän 150–vuotisjuhlinnan yhteydessä, syksyllä 2017 yhdessä Jyväskylä Sinfonian ja Mikkelin Kaupunginorkesterin kanssa molemmissa kaupungeissa, sekä Heinäveden musiikkijuhlilla kesällä 2018.
Sirkkaveljesten vuosisadan mittainen tarina alkoi Työväen lauluseuran iltamissa 15.4.1899, kun miesseminaarin juhlasalin lavalle nousi silloin vielä nimetön mieskvartetti ja vetäisi komeasti Järnefeltin Sirkan. Laajenevan toiminnan tueksi tornikabinetin laulajaveljekset perustivat yhdistyksen, joka aikanaan rekisteröitiin ja nimettiin Mieskuoro Sirkoiksi. Laulamiseen suhtauduttiin haasteellisesti, ja laadukkaan soinnin takaamiseksi aloitettiin säännölliset äänenmuodostusharjoitukset.
P.J. Hannikainen ensimmäisenä johtajanaan tämä parinkymmenen laulajan ns. säätyläisistä koostuva nelinkertainen kvartetti laajensi vähitellen ohjelmistoaan. Hotelli Wahlgrenin eli nykyisen Nikolainkulman viehättävässä tornikabinetissa harjoiteltiin ahkerasti. Kabinetti ainutlaatuisine seinämaalauksineen on edelleen tallella. Ilonpitokin toki osattiin, mutta vähitellen rempseä yhdessäolo alkoi saada yhä enemmän vakavan tosiharrastuksen piirteitä. Tosimieltä lisäsi silloinen suomalaisen elämäntavan ensimmäinen murroskausi, joka synnytti maahamme korkeatasoista musiikkia esittäviä yhtyeitä ja kuoroja. Keikkamatkat alkoivat vuosien mittaan ulottua kotikaupungin konserttien lisäksi maakuntaan ja pian laajemmallekin, pääkaupunkiin saakka.
Sirkkaveljesten määrä kasvoi tasaisesti, ja sotien jälkeen kuoron miesvahvuudeksi laskettiin jo 70 laulajaa. Monen taitavan johtajan kuten Martti Korpilahti ja Lassi Utsjoen harjoittamana kuoro eteni yhä merkittävimpiin saavutuksiin. Näihin päiviin saakka säilyneitä perinteitä syntyi: Kinkomaan sairaalan loppiaiskonsertti 1930–luvun alusta ja se kesti aina vuoteen 2008 sairaalan sulkemiseen asti, vapunpäivänä kokoonnuttiin konsertoimaan Aren aukiolle, nykyisen Kolmikulman portaille.
Kuudennella vuosikymmenellään Mieskuoro Sirkat otti ohjelmistoonsa nykyiseen sirkkaperinteeseen olennaisesti kuuluvan kirkkomusiikin sekä monia uusia kotimaisten säveltäjien nyt klassikoina tunnettuja lauluja. Myöhemmin repertuaaria täydensivät oopperoitten kuorokohtaukset. Vaivihkaa käynnistyi myös kansainvälinen toiminta kuorovierailuineen.
Seuraavien vuosikymmenten aikana Mieskuoro Sirkkojen toiminta vakiintui persoonallisiin uomiinsa. Kuoro monipuolistui niin taidoiltaan kuin ohjelmistoltaankin. Osaavat laulunjohtajat painoivat sävelleimansa kuoroon: Einari Kropsu (1961–86) viittoi sirkkatahtia neljännesvuosisadan, Kari Ala-Pöllänen (1986–94) johdatteli joukkoa kohti uusia oivalluksia monta lauluntäyteistä vuotta. Sirkat oli vakiinnuttanut vankan asemansa nykyaikaisena ja isona mieskuorona.
Kvartettitoiminta nousi yhä näkyvämmäksi tavaksi sekä levittää musiikillista riemua kanssaihmisille että hankkia aktiivisesti toimivalle kuorolle niin tarpeellisia varoja. Monet ulkomaanmatkat toivat menestystä ja huimia kokemuksia, milloin Kiinassa, milloin Venäjällä, milloin Espanjassa. Kansainväliset kuorovieraat lauloivat innostusta musiikillisiin sukulaisiinsa Jyväskylän vierailuillaan. Veljekset jatkoivat perinteikästä yhteistyötään sisarkuoronsa Vappujen sekä Jyväskylän Naislaulajien ja Jyväskylä Sinfonian kanssa.
Kun kuoro täytti 120 vuotta, niin tapahtui sirkkahistorian merkittävin sukupolvenvaihdos. Toistakymmentä pitkäaikaista laulajaa jätti kuoron ikääntymisen takia, ja kuoron keski–ikä putosi reilun 55 ikävuoden tasolle. Samalla myös kuoron koko pieneni, niin että laulajien lukumäärä on neljänkymmen tietämillä ja vähän allekin. Sirkat on osa suomalaista musiikkikulttuuria, ja perinteinen jyväskyläläiskuoro pohtii uteliaana, mitä uusia rytmejä tuokaan nopeasti kansainvälistyvä maailma? Millaista musiikkia yleisö haluaisi kuunnella ja ennen kaikkea, millaista musiikkia miehet haluavat kuorossa laulaa?
Kvartettitoiminta on nykysirkoillekin läheistä. Kuoron sisällä toimii kvartettirinki, josta poikii pienempiä kokoonpanoja niin yritysten asiakastilaisuuksiin, tavarataloihin ja illanistujaisiin kuin häihin ja hautajaisiinkin. Ne täydentävät konserttien kokonaisuutta. Osa kuorolaisista osallistuu aktiivisesti Jyväskylän oopperakuoroon tai laulavat myös muissa kuoroissa.
Suurin osa miehistä on suorittanut ainakin Mieskuoroliiton perus– tai taitomerkin, usea vanhemmista laulajista edennyt mestarimerkkiin saakka. Näin kuoro hallitsee perusohjelmiston tilaisuuteen kuin tilaisuuteen ja silloin on myös hyvät valmiudet esiintyä yhdessä muiden kuorojen kanssa. Musiikillista tasoa nostetaan yhä korkeammalle järjestelmällisellä tehokkaalla ohjauksella.
Maailman yllättänyt koronapandemia vaikutti raskaasti esittäviin taiteisiin. Sirkkojenkin esiintymiskalenteri meni uusiksi maaliskuussa 2020, ja monet konsertit piti siirtää tulevaisuuteen.
Sirkkaveljesten yli vuosisadan mittainen tarina jatkuu. Mieskuoro Sirkat on osa jyväskyläläistä musiikkikulttuuria, myös valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu kuoro. Nyt seisomme uteliaina nuottejamme järjestellen. Perinteitä toki vaalitaan, mutta uusi aika tuo myös uudet rytmit, joiden pariin Kimmo Tuuri on kuoroa johdattelemassa.
Kuoron visiona on tarjota yleisölle mahdollisimman kokonaisvaltaisia konserttikokemuksia ja musiikillisia elämyksiä. Tarkoitus on edelleen laajentaa Mieskuoro Sirkkojen monipuolista repertuaaria, lähtökohtana kuitenkin aina itse musiikki. Kuoron ohjelmistossa tähdätään monipuolisuuteen, sillä pelkkä perinteinen, hyvin esitetty mieskuoromusiikki sinällään ei enää riitä puhuttelemaan nuorta tai keski–ikäistä väestöä. Toisaalta hyvin esitetylle klassiselle mieskuorolaululle on aina kysyntää. Värikäs, vaihteleva ohjelmisto antaa laulajille musiikillista yleissivistystä ja motivaatiota, yleisölle aina jotain uutta, hyvän syyn tulla taas katsomaan ja kuuntelemaan.
Konserttien tilaajat voivat valita omiin tarpeisiinsa sopivan räätälöidyn konserttipaketin. Tärkeintä on tuottaa korkealaatuista ja hyvin soivaa musiikkia. Tähän päämäärään suunnataan tinkimättömällä työnteolla. Kuoroon käytetty aika ja työmäärä on varsin huomattava, ja laulajien sitoutuneisuus erittäin vahva. Tässä valossa Sirkkojen tulevaisuus näyttää todella hyvältä, eikä pelkoa Sirkkojen loppumisesta nykymaailmassa ole.