Martti Korpilahti (1886-1938)
Martti Forsgren, vuodesta 1906 Korpilahti, syntyi Korpilahdella vuonna 1886. Lahjakas Martti-poika pääsi opintielle ja sai vuonna 1909 päästötodistuksen Jyväskylän lyseosta. Vuotta myöhemmin hän valmistui Jyväskylän seminaarista ja sai myöhemmin vuonna 1919 erikoisoikeuden laulunopettajan virkoihin. Korpilahti toimi valmistuttuaan opettajana Viitasaarella, Orimattilassa ja Korpilahden Putkilahdella, Jyväskylän kaupungin kansakoulun johtajaopettajana sekä opetti laulua Jyväskylän kouluissa. Cygnaeuksen koulutalon valmistuttua vuonna 1925 Korpilahti siirtyi sen johtajaksi.
Martti Korpilahti tunnetaan Keski-Suomen kotiseuturunoilijana, joka sanoitti mm. Keski-Suomen maakuntalaulun. Hän ajoi myös innokkaasti Keski-Suomen maakunta-ajatusta. Musiikkimiehenä Korpilahti teki merkittävää työtä toimiessaan monien kuorojen johtajana, mm. Mieskuoro Sirkoissa (1924-27) sekä suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön ollen Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–26. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.
Martti Korpilahti on ansainnut maineensa Keski-Suomen kotiseuturunoilijana ja maakuntatunteen herättäjänä. "Hän eläytyy musikaalisen haltioitumisen ja esteettisen kauneusnäkemyksen hehkulla kotiseutunsa maisemaidylliin" (Päivö Oksala). Varsinkin kesälaulut soivat kirkkaina ja onnentäyteisinä, kuten laulu "Oi päivät seutuvilla Päijänteen." Korpilahden runojen voimana on välittömyys, koruttomuus ja melodinen, ilmava poljento. Myös hänen sävelmissään on vastaavaa kansanlaulunomaista kauneutta ja tehoa.
Korpilahdelle kasvatustyö musiikin ja laulun keinoin oli kutsumus. Hän toimi Jyväskylän Cygnaeuksen koulun johtajana kuolemaansa saakka. Korpilahden aatemaailman tunnetuin puoli on isänmaallisuus ja valistuksen palo, mutta näiden taustalla vaikutti uskonnollisuus, yhteiskunnallisuus ja huolenpito vähäosaisista. Hänen suhtautumisensa kärsiviin lähimmäisiin oli "suorastaan liikuttavan kaunista", kuten runoilijan sisar on kertonut.
Kirjallinen tuotanto
Runot, laulut:
- Vanhan Korpilahden muistoja. [S.n.] 1922.
- Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. o 2. p. 1946. - 3. p. 1955.
- Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
- Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
- Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
- Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
- Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
- Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (sävelet: T. H. Piha).